Portrait of Tea

Portrait of Tea on Ensemble Sensen sivustonurkka, missä kohtaamme ”senseläisiä” ja ystäviämme teen nauttimisen merkeissä inspiroivassa miljöössä. Teen juominen tunnetusti edistää hyvää keskustelua ja antaa kohtaamisille lempeät puitteet. On aika pysähtyä hetkeksi kupposen ääreen... 

                                                    HETKI FLAMENCOLLE!

Jenni Kinnunen (vas.) ja Tuuli Lehti (oik.) Café Ekbergissä teellä.

Kuluneen vuoden aikana olemme esittäneet eri tapahtumissa 'Boccherini feat. Flamenco'-esitystä, jossa yhdistyvät klassinen musiikki ja flamencotanssi. Kyseinen teos luotiin kesän 2013 Iltapäiväteekonserttia varten, mutta jäikin elämään esiintyjien innokuuden ja yleisön kiitollisen vastaanoton innoittamana.

Tanssijat Jenni Kinnunen ja Tuuli Lehti löytyivät mukaan tuttavien kautta ja heidän kauttaan taasen tanssin koreografian luonut meksikolainen ja Helsingissä vaikuttava flamencotanssija ja -koreografi Rodrigo González.

Tapasimme Petruksen kanssa tanssijattaret Helsingin yhdessä vanhimmista kahviloista, Café Ekbergissä. Paikka on tunnettu laadukkaasta tarjoilusta, siellä on myös hyvä teevalikoima. Paikan miljöö on viehättävä vieden tunnelmallaan vuosisadan taakse, silloin kun Bulevardin kahvilassa istuttiin hienoissa puvuissa ja keskusteltiin maailman menosta. Kahvilan historia ulottuu 1850-luvulle ja sen perusti Fredrik Edvard Ekberg. Kahvilan lisäksi paikalla on leipomo-, pitopalvelu- ja konditoriotoimintaa.

Tuuli Lehti aloitti tanssiharrastuksensa flamencotanssista pitkän harkinnan jälkeen. Sveitsin opiskeluvuoden jälkeen hän rohkaistui osallistumaan Fiesta Flamenca -koulun tanssitunneille. Nyt Tuuli on tanssinut flamencoa viisi vuotta.

Jenni Kinnunen on samaisen koulun oppilas ja tanssinut flamencoa seitsemättä vuotta. Jenni on ansioitunut klassisena kitaristina, sen kautta hän löysi tiensä flamencon maailmaan. Hän kertoo tarinaa siitä, kun hakiessaan kitaraansa Granadasta, flamencon synnyinseudulta Andalusiasta Espanjasta, hän eräänä iltana eksyi niin sanottuun flamencoluolaan. Esiintymässä oli perinteinen flamencokokoonpano, johon kuului tanssijan lisäksi laulaja ja kitaristi. Yllättäen flamencotanssija veti yleisön uumenista tämän eksoottisen vaalean tytön tanssiinsa mukaan. Kokemus oli Jennille niin merkityksellinen, että hän otti yhteyttä Suomessa ollessaan flamencoseuraan ajatuksenaan flamencokitaratuntien ottaminen. Soiton tueksi mukaan tulivat myös tanssitunnit. Nyt flamenco on vetänyt häntä niin voimakkaasti mukanaan, että hän on parhaimmillaan käynyt jopa viiden eri opettajan tunneilla samalla ajanjaksolla. Alkushokki hänen mukaansa oli ymmärtää se, että flamencossa ei ole kyse pelkistä tanssiaskelista vaan se on täysin oma kielensä ja maailmansa, johon täytyy kokonaisvaltaisesti uppoutua.

• Flamenco on oma musiikinlajinsa. Se syntyy aina muusikoiden ja tanssijan välille. Siinä on tietyt säännöt ja tyylilajit ja se perustuu tiettyihin lauluihin, jotka kaikki tuntevat, Tuuli pohtii flamencon olemusta vahvistaen flamencon improvisatoorisen luonteen.

Flamencon kehittäjinä tunnetaan Andalusian romanit, mutta juurensa se juontaa juutalaisten ja maurien musiikkiperinteistä. Flamencotanssijoilla on jalassaan remmikengät, joiden pohjassa on kärjessä ja korossa tunnusomaisen koputuksen aiheuttavia nauloja.

Tuuli ja Jenni selittävät, että flamenco koostuu eri osista ja merkeistä, joita asiaan vihkiytyneet osaavat lukea. Jokainen osapuoli seuraa toistensa vihjeitä tiettyjen merkkien avulla suunnasta, miten edetään. Kaikki osapuolet tietävät miten siihen reagoidaan.

• Tärkeintä on, että esiintyjillä on yhteinen energia. Flamenco on kollektiivinen tapahtuma, Tuuli ja Jenni painottavat.

Vaikka flamencossa on kyse omasta kielestä ja sen hallitsemaan oppimisesta, liittyy siihen paljon sellaisia eleitä, joita yleisö voi intuitiivisesti ymmärtää.

Tanssijattaremme ovat monilahjaakkuuksia. Flamencotanssin ohella heidän elämäänsä kuuluu paljon muutakin. Helsinkiläinen Tuuli Lehti opiskelee parhaillaan lääketiedettä. Aiemmin hän on opiskellut diplomi-insinööriksi Aalto yliopistossa, josta valmistunee tämän kesän aikana. Musiikillisista taustaa hänellä on klarinetinsoitosta, jota hän edelleen soittaa esimerkiksi lääkiksen speksibändissä ja tiedekunnan orkestereissa.

Iisalmesta kotoisin olevalle Jenni Kinnuselle eläminen musiikista oli päivän selvää ylä-asteen jälkeen. Hän halusi Kuopioon musiikkilukioon. Klassista kitaraa hän on opiskellut 16-vuotiaasta lähtien. Musiikkiopinnot veivät nuoren kitaristitytön Turun ammattikorkeakouluun, josta hän valmistui yli vuosi sitten. Viimeisen vuoden aikana hän on ollut monessa projektissa mukana. Parhaillaan hän työstää omaa tuotantoa kahden naisen kitaraduossa Kinnunen&Saksa.

Mitä tulee esitykseemme 'Boccherini feat. flamenco', on siinä kyse lähinnä Luigi Boccherinin, italialaisen säveltäjän, kitarakvinteton G.448 viimeisestä Fandango-osasta. Boccherini muutti Espanjaan Madridiin vuonna 1769. Siellä hän toimi Madridin kuninkaan hovikapellimestarina ja näin ollen oli ilmeisen altis paikallisille vaikutteille. Fandango on ollut alunperin eloisa paritanssi Iberiasta ja on yksi flamencon tyylilajeista, paloista.

Hetki teelle on vienyt meidät hienoihin keskusteluihin flamencon olemuksesta. Mitä flamenco on tuonut tanssijoiden elämään? Molemmat tanssijattaret ovat samaa mieltä siitä, että niitä löytyy paljon. Jenni kokee sen kehittäneen hänen kokonaisvaltaista taiteellista ilmaisua sekä tuoneen esikuvan naiseudesta, mutta myös oppimaan maskuliinisuudesta ja niiden välisestä dynamiikasta. Flamencon kautta molemmat ovat tavanneet paljon inspiroivia ihmisiä.

• Se on opettanut heittäytymään, pohdiskelee Tuuli.
• Siinä on ihminen joka suuntaan auki kannatellen itseään, Jenni kiteyttää.

Kuvat: Anna-Maria Lehtoaho

Teksti: Viola Räisänen